Visuaalinen tunteiden tulkki
Atte Mäläskä valokuvaa Suomen kuumimpia artisteja, mutta luottaa isältä opittuihin asioihin. Ihmiskontakti on tärkeää ja tunne pitää ilmetä kuvassa.
Atte Mäläskän tekemisestä huokuu ilo. Helsingissä sijaitsevalla studiolla nauretaan ja iloitaan, vaikka välillä kohdetta pyydetäänkin vakavoitumaan. Kontakti ihmiseen on ensiarvoisen tärkeää ja se on opittu omalta isältä kaajanilaisessa studiossa.
”Ensimmäinen mielenkiinnon kohde valokuvaamisessa oli ihmiskontakti. Seurasin isäni toimintaa ja hänen tapaansa käsitellä asiakkaita. Ihmisiä kävi studiolla lapsista vaareihin ja juuri tuo kontakti nousi aina esiin”, Mäläskä muistelee.
Kesätöiden kautta nuori mies pääsi mukaan valokuvaamisen maailman ja huomasi itsessään saman puolen, joka isällä oli. Tarinaa oli kiva heittää ja sitä kautta myös kuviin saatiin syvyyttä.
Toinen merkittävä asia oli valo.
”Viehätyin todella paljon ajatuksesta, että täysin mustasta tyhjiöstä saa valoilla luotua jotain mielenkiintoista. Yksi valo voi tehdä ihmeitä. Se oli toinen käänteentekevä seikka kuvaamisessa.”
Yksi asia johti toiseen ja pian Mäläskä kuvaili kavereitaan studiolla ja kokeili kaikkea erikoista. Pimeästä nousi esiin mitä ihmeellisimpiä teoksia kavereista, eikä aikaakaan, kun opiskelupaikka löytyi VVI:stä.
Nyt valokuvaaminen on ammatti, eikä ikäviä päiviä ole juurikaan.
”Ainahan jokaiselle mahtuu niitä huonoja päiviä, mutta harvassa ammatissa on näin mukavaa, että voi lähes joka päivä todeta, että onpas mukava lähteä töihin”, Mäläskä sanoo.
Vaikka Mäläskän valokuvaaminen perustuu tunteisiin ja niiden esiintuomiseen, ei hän väheksy teknistä puolta. Uusien kameroiden hienoudet on otettu käyttöön ja varsinkin dokumentaarisessa kuvaamisessa hyvästä kamerasta on paljon hyötyä.
”Nykykameroiden tekninen hyöty on valtava. Kaikista suurin asia on tarkennus ja siinä on menty jo niin pitkälle, että voi luottaa kameran automatiikkaan. Toki kameran pitää olla teknisesti sellainen, että siihen voi ääriolosuhteissa luottaa”, Sonyn A7-sarjan kolmosella ja R4:lla kuvaava Mäläskä tuumaa.
Kyseiset kamerat ovat tarjonneet juuri sitä, mitä kuvaaja on tarvinnut. Luotettavaa tarkennusta ja sellaista tiedostoa, jota on helppo käsitellä.
Kameroiden lisäksi Mäläskä nostaa esiin muutaman objektiivin, joita ilman hän ei tule toimeen.
”Minun ehdottomasti käytetyin objektiivini on 35mm. Mitä valovoimaisempi sen parempi. Sony tarjoaa tällä hetkellä erinomaisen tuotteen, sillä täydellä aukolla kuvatessa kuvat ovat hyvin syväteräviä”, Mäläskä toteaa.
Pääkaupunkiseutu on kohdellut Mäläskää hyvin. Hän toiminut Helsingistä käsin pari vuotta ja tulevaisuus näyttää hyvältä. Huomattavasti paremmalta kuin Kajaanissa.
”Minuun ei aina uskottu Kajaanissa ja se oli sellainen Akilleen kantapää. Helsinkiin tullessa löysin itselleni kysyntää ja nyt haluan ottaa siitä kaiken irti. Tulevaisuus on tuntematon, mutta kyllä minulla tavoitteita on. Media-alalla tullaan olemaan ja haluan kuvata monia asioita, mutta olenko 20 vuoden päästä kamera kädessä, sitä en tiedä. Aika näyttää.”
IG: @attemalaska