Linnunrata- ja tähtikuvaus vinkit – haastattelussa Olli Sorvari

Tähdet ja Linnunrata ovat kiinnostaneet ihmisiä jo vuosituhansien ajan. Valokuvauksen näkökulmasta tähti- ja linnunratakuvaus on ollut suuressa suosiossa jo usean vuoden ajan, eikä kiinnostus näytä laantuvan.

Tähän on osaltaan vaikuttanut esimerkiksi Instagram, jossa näkee toinen toistaan upeampia otoksia Linnunradasta ja taivaankappaleista. Haastattelimme Rajala Ambassador -kisassakin menestynyttä Olli Sorvaria ja kysyimme vinkkejä tähtien ja Linnunradan kuvaamiseen.

Canon EOS 5D Mark III, Valotusaika: 15, ISO-herkkyys: 4 000

Kiinnostus linnunratakuvaamiseen syntyi sattumalta

Ollin kohdalla kiinnostus ja kipinä linnunradan kuvaamiseen syntyi muutama vuosi sitten, kun hän suunnitteli matkaa Uuteen-Seelantiin. ”Kun googlailin erilaisia paikkoja ja juttuja, törmäsin huikeisiin tähti- ja linnunratakuviin ja päätin, että tuollaisia kuvia minäkin haluan reissulta ottaa. Ennen reissua käytin paljon aikaa lukemalla mm. ulkomaisia blogeja linnunratakuvauksesta.”

Onnistunut linnunratakuva on monen tekijän summa

Tähtien ja Linnunradan kuvaaminen ei ole sattuman kauppaa. Täydellinen kuva edellyttää sitä, että monen asian pitää loksahtaa kohdalleen. Vaikuttavia tekijöitä ovat muun muassa sijainti, vuodenaika, vallitseva säätila ja kalusto.

Lokaatio

Puhuttaessa hyvistä linnunradan kuvauspaikoista Olli nostaa esiin Suomen haasteellisuuden. ”Vaikka Suomessakin on ihan hyviä paikkoja linnunratakuvaukseen, mitä etelämmäksi mennään, sitä parempi. Kaikki on kiinni Linnunradan asennosta, ja esimerkiksi Päiväntasaajan tienoilla on mahdollista kuvata läpi vuoden”, kertoo Olli.

Suomessa Ollin lempikuvauspaikkoja ovat etelärannikolla sijaitsevat Porkkalanniemi ja Inkoon Kopparnäs. ”Myös Turun ulkosaaristossa sijaitseva Jurmon saari on huikea paikka. Minulla oli viime kesänä tavoitteena saada kuvattua Suomessa täydellinen Linnunrata niin, että mahdollisimman paljon sen parhaasta Suomessa näkyvästä osasta olisi näkyvillä, ja Jurmo oli paikka, jossa se onnistui.”

Lokaation valinnassa on tärkeää huomioida kaupunkien ja taajamien läheisyys. ”Esimerkiksi Porkkalanniemessä kuvatessa voi kirkkaalla ilmalla jopa Tallinnan valot häiritä kuvaamista. Jos valosaastetta tulee takaapäin, sillä ei ole niin väliä, mutta jos sitä on kuvaussuunnassa, on hyviä kuvia mahdotonta saada aikaiseksi”, tarkentaa Olli.

Vuodenaika ja vallitseva säätila

Syksy on Suomessa linnunratakuvauksen osalta parasta aikaa. Kun on riittävän pimeää ja ilma on kuivaa, erottuvat tähdet ja Linnunradan osat paremmin. Ilman kosteuden lisääntyessä eivät taivaankappaleet erotu enää kovin hyvin. Taivas ei saa myöskään olla pilvessä. ”Olen useaan kertaan törmännyt esimerkiksi Porkkalanniemellä kuvatessani siihen, että yhden kuvausreissun aikana voi ilmankosteus vaihdella huomattavasti”, kertoo Olli. 

Toki Linnunrataa voi kuvata muulloinkin kuin syksyllä. Olli mainitsee Itä-Suomen yhdeksi alueeksi, jossa hän haluaisi kokeilla linnunratakuvausta keväällä. ”Rajaseudulla Venäjälle päin kuvatessa valosaastetta ei olisi juurikaan”, visioi Olli.

Canon EOS 5D Mark III, Valotusaika: 180, ISO-herkkyys: 1 600, Aukko: 2,8

Kalusto

Mitä kalustoa tarvitaan tähti- ja linnunratakuvaukseen? Olli nostaa esiin kolme perusasiaa: kameran, linnunratakuvaukseen sopivan objektiivin ja tukevan jalustan. Linnunrataa kuvatessa käy kameraksi tavallinen digitaalinen järjestelmäkamera. ”Kroppikennoinen järjestelmäkamera soveltuu tähtikuvaukseen ihan hyvin, mutta täyskennoiseen kameraan on mahdollista saada paremmin tähtikuvaukseen soveltuvia objektiiveja.”

Objektiiveista Olli nostaa esille Samyangin 35mm f/1.4 täysin manuaalisen linssin, jota hän enimmäkseen käyttää linnunratakuvauksessa. Siinä on kokemusten mukaan paras tarkkuus, ja kun sitä käyttää f/2.8:n aukolla, ei vinjetointia ole lainkaan ja myös kulmat ovat täydellisen tarkkoja. Vinjetoinnilla tarkoitetaan objektiivin luomaa ilmiötä, jossa kuvan reunat ovat tummempia kuin keskialue.

Mahdollisimman tukeva jalusta on jokaisen tähtikuvaajan must-työkalu. Näin varmistat, että kuvat eivät tärähdä.

Canon EOS 5D Mark IV, Valotusaika: 30, ISO-herkkyys: 5 000, Aukko: 2

Tähti- ja linnunratakuvien jälkikäsittely

Ollilla on kuvien jälkikäsittelyyn yksi selkeä näkemys: Pyrkimyksenä on tietenkin se, että kuvia pitäisi käsitellä mahdollisimman vähän. Perussääntönä on, että valosaaste pyritään poistamaan kuvasta. Tämä tapahtuu siten, että tummia sävyjä käsitellään tummemmiksi ja vaaleita vaaleammiksi. ”Mutta tätä ei kannata tehdä vain kontrastia säätämällä. Jokaisen muokkausvaiheen jälkeen on hyvä tarkistaa, että värimaailma pysyy luonnollisena”, ohjeistaa Olli.

Jälkikäsittelyä ajatellen kuvat on hyvä ottaa aina raakamuodossa (RAW). Raakakuvaa on mahdollista editoida huomattavasti kattavammin niin, ettei kuva kärsi, koska kuva on pakkaamattomassa muodossa. Näin kuvien muokkaaminen ja esimerkiksi valkotasapainon säätäminen ovat helpompia, koska kuvissa on vähemmän kohinaa.

Canon EOS 5D Mark IV, Valotusaika: 15, ISO-herkkyys: 4 000, Aukko: 2,8

Linnunratakuvausta maailmalla

Parhaaksi kuvauslokaatioksi ulkomailla Olli mainitsee Uuden-Seelannin. ”Uusi-Seelanti on eräänlainen tähti- ja linnunratakuvauksen mekka. Siellä on jopa valtio tehnyt päätöksiä ja linjauksia valosaasteen vähentämiseksi”, kertoo Olli. Myös Päiväntasaajan tuntumassa olevat alueet, kuten Tansania, ovat oivia paikkoja linnunratakuvaukseen. 

Olli kertoo myös, missä hän haluaisi käydä kuvaamassa Linnunrataa. ”Minulla on tavoitteena käydä erityisesti sellaisissa paikoissa, joissa kovin moni ei ole käynyt aiemmin kuvaamassa. Esimerkiksi nyt on suunnitteilla reissut Marokkoon ja Pohjois-Albaniaan”, kertoo Olli.