Maisemavalokuvaus vinkkejä – täydellistä valoa metsästämässä

Maisemakuvaus on noussut yhä suositummaksi kuvaamisen muodoksi. Tässä blogikirjoituksessa ammattikuvaaaja Mikael Rantalainen antaa vinkkejään maisemakuvaukseen.

 

Valo on maisemavalokuvauksessa kaiken a ja o: jos kuvauskohteessa ei ole hyvää valoa, et saa hyvää tai ainakaan loistavaa kuvaa! Jotta saisit maisemakohteeseen sopivan valon, kuvauspaikalla on oltava oikeaan aikaan.

 

 

Joskus voi käydä hyvä tuuri, mutta yleensä vaaditaan ennakkosuunnittelua. Kuvauspaikkaan kannattaa tutustua etukäteen ja selvittää esimerkiksi se, mistä suunnasta aurinko tai kuu nousee ja mihin se laskee eri vuodenaikoina.

 

Sääolosuhteet

Maisemakuvaukseen vaikuttaa oleellisesti myös sää, ja sääennusteita kannattaakin seurata tarkasti. Erilaiset säätilat sopivat eri kuvauskohteisiin, joten mieti etukäteen, millainen sää sopisi tiettyyn paikkaan tai aiheeseen. 

 

Pilvetön taivas ja auringonpaiste eivät välttämättä takaa parasta kuvaussäätä, koska kontrastit ovat suuria ja sininen taivas on varsin mielenkiinnoton. ”Huono” sää ei tarkoita huonoja kuvia. Dramaattisimmat auringonlaskukuvat saadaan, kun koko taivas on pilvien peitossa ja aurinko paistaa pienestä raosta pilvien välistä. Myrskypilvet tai kova tuuli ja rannikon tyrskyt ovat myös hyvin kuvauksellisia, samoin lumisade ja sumu.

 

 

Matkoilla täydellisen valon osuminen matkan ajalle on täysin sattumasta kiinni. Turistilla voi olla aikaa vain muutama tunti tai päivä odottaa täydellistä valoa jossakin tietyssä paikassa. Jos sää ei ole suotuisa, hieno maisemakuva upeasta kohteesta voi jäädä kokonaan ottamatta.

 

Maisemakuvaajan kannattaa hyödyntää myös oman kodin lähistöä ja paikallistuntemusta loistavien kuvien ottamiseen ja tarkkailla ympäristöä, mihin aikaan vuodesta ja millaisella säällä tuttu maisema on parhaimmillaan. Pääset helposti kuvauspaikkaan juuri silloin, kun olosuhteet ovat ”täydelliset” tai ovat muuttumassa ”täydellisiksi”.  

 

Etsi siis hyvää valoa kotisi lähellä äläkä pelkästään haaveile kuvausmatkasta unelmiesi kohteeseen! Keskinkertainen kohde + loistava valo johtavat yleensä parempaan lopputulokseen kuin loistava kohde + tylsä valo. Esimerkiksi oheinen rantakivikko Lauttasaaressa kauniina kesäpäivänä on varsin tylsä kuvauskohde, mutta tässä kuvassa se näyttää uskomattomalle!

 

 

Hyvän maisemakuvan edellytyksinä ovat kuvauskohteen sopiva valo ja sen hyödyntäminen oikeasta suunnasta. Vastavalo on dramaattinen: kontrasti on suuri, varjot ja siluetit ovat voimakkaita ja läpikuultavissa kohteissa kohteen rakenne ja värit voivat tulla hyvin esille. Vastavaloon kuvaaminen on yleensä vaikeaa. Kameran dynamiikka ei usein riitä, ja taivas palaa puhki tai etualasta tulee musta.

 

Tilanteen korjaamiseksi tarvitaan puolittaisia harmaasuodattimia tai useiden valotusten kuvaamista haarukoimalla ja valotusten yhdistämistä jälkikäteen. Jos kuvassa näkyy aurinko, kuvaan saattaa tulla pahoja linssiheijastumia (toki eri objektiiveissa on suuria eroja). Mutta jos onnistut, voit saada todella näyttäviä kuvia. 

 

 

Sivuvalo puolestaan korostaa hyvin muotoja. Maanpinnan muodot tulevat hyvin esille, kun auringonvalo tulee matalalta sivusta. Myötävalo taas latistaa muotoja ja syvyysvaikutelmaa, mutta väri tulevat hyvin esille. Myötävalo sopii esimerkiksi veden pinnan heijastusten kuvaukseen. Kuviin saadaan näyttävät värit ja voimakas heijastus. 

 

Valo voi olla kovaa tai pehmeää. Pilvetön auringonpaiste, erityisesti kun aurinko on korkealla, johtaa kovaan kontrastiin ja mustiin varjoihin. Talvella lumi toimii hyvänä heijastimena ja luo valoa myös varjoihin, joten lyhytkin talvipäivä voi olla hyvää kuvausaikaa. Pilvisellä säällä valo ja varjot ovat puolestaan pehmeitä, ja joskus paksut pilvet hävittävät varjot tyystin.

 

 

Sommittelu

Sommittelussa ei ole vastaväitteistä huolimatta ehdottomia tai aina toimivia sääntöjä. Kuva tulee sommitella aina kyseisen maiseman ehdoilla. Sommittelusäännöt ja -periaatteet kannattaa tietenkin hallita ja valita niistä sopivat. Näitä ovat esimerkiksi kolmanneksen sääntö, kultainen leikkaus, kehystys, katsetta johtavat linjat ja pakopiste.

 

Pohdi, mitä sommittelulla ja sommittelusäännöillä tavoittelet. Onko tarkoituksesi johtaa katsojan katse syvemmälle kuvaan? Tavoitteletko tasapainoa ja rauhaa vai dynaamista ja tunnelmaa? Mitä maisemassa olevia elementtejä, esimerkiksi viivoja, toistoa ja pintoja, voi käyttää näiden tavoitteiden saavuttamiseen?

 

Pohdi myös etualaa, keskiosaa ja taustaa. Onko joka tasolla jotain kiinnostavaa? Ovatko ne tasapainossa – ei toki aina tarvitse olla. Onko etualalla jotain, joka johtaa katsojan katseen sisään kuvaan?

 

 

Ja vaikein kaikista ohjeista: Älä sisällytä kuvaan turhia elementtejä. Harkitse, mitä otat kuvaan mukaan ja mitä jätät pois. Liian suuri määrä yksityiskohtia voi johtaa rauhattomaan kuvaan. Tarkista, ettei kuvan reuna-alueilla ole häiritseviä yksityiskohtia, jotka johtavat katseen pois pääkohteesta.

 

Tunnettu brittiläinen maisemavalokuvaaja David Ward on todennut:

 "I think that the most important lesson to learn about photography is that the light is as important as the subject. It's an old saw that we don't photograph the land but the light falling on it; but so many landscape photographers still make the mistake of photographing the subject without considering the way light is falling on it." 

 

Valo on siis yhtä tärkeää kuin kohde. Vanhan sanonnan mukaan emme kuvaa maisemaa vaan valoa, joka osuu maisemaan. Silti monet tekevät sen virheen, että kuvaavat pelkkää kohdetta huomioimatta sitä, miten valo osuu kohteeseen.