APS-C vs. Full Frame

Full Frame, täyskenno, croppikenno, APS-C... Mitä eroa on täyden kennokoon kameralla ja APS-C -kennolla varustetulla kameralla? Tutustu kummankin kameratyypin tärkeimpiin ominaisuuksiin.

 

Uusien EOS R7 - ja EOS R10 -järjestelmäkameroiden myötä Canon EOS R -järjestelmän peilittömiin kameroihin lukeutuu nyt sekä täyden kennokoon kameroita että APS-C -kennolla varustettuja kameroita.

 

Mitä eroa APS-C -kennolla varustetulla ja täyden kennokoon kameralla on?

Olennaisin ero APS-C -kameralla ja täyden kennokoon kameralla on kuvakennon fyysinen koko - täysikokoiset kennot ovat suurempia, kuin APS-C -kennot. Kaikki muut näiden kahden kameratyypin erot johtuvat nimenomaan erikokoisista kennoista. Tässäkään asiassa koko ei välttämättä ratkaise, molemmilla versioilla on omat etunsa.

 

Kun näitä kahta EOS R-järjestelmän kameraa katsoo ilman objektiiveja, kennokokojen ero näkyy selvästi. Vasemmalla on täyden kennokoon EOS R6 ja oikealla APS-C -kennolla varustettu EOS R7. Kummassakin mallissa on samanlainen RF-objektiivikiinnitys.

 

Kuvassa näkyy täysikokoisen kennon ja APS-C -kennon kokoero. Suuri kokoero selittää sen, miksi APS-C -kennon kameroista saadaan usein pienempiä, kuin täyden kennokoon kameroista.

 

Mitä APS-C tarkoittaa?

Canonin APS-C-kennojen aktiivisen alueen koko on 22,2 x 14,8 mm, joka on hyvin lähellä APS-C -koon valokuvausfilmin ruudun kokoa.

 

APS (Advanced Photo System) esiteltiin alun perin vuonna 1996 uudenlaisena filmikasettina ja siitä toivottiin perinteisen kinofilmin haastajaa. Useimmissa tuohon aikaan myytävissä filmikameroissa oli mahdollista valita eri kuvasuhteita, esimerkiksi C (Classic), jonka kuvasuhde 3:2 vastasi perinteisiä 35mm filmikameroita, H (High definition) laajemmalle 16:9 kuvasuhteelle ja P (Panoramic) 3:1 kuvasuhteelle.

 

APS-C vastaa myös Super 35 -videomuotoa ja se on ollut pitkään suosittu digitaalisten Canon EOS -järjestelmäkameroiden ja EOS M - sarjan peilittömien kameroiden kuvakennon koko.

 

 

Kun käytössä on sama aukko ja polttoväli, APS-C -kameroilla kuten Canon EOS R10 saadaan yleensä laajempi terävyysalue, kuin täyden kennokoon kameralla. Näin saadaan tarkkuutta koko kuva-alalle.
Kuva on otettu Canon EOS R10- kameralla ja EF-S 10-18mm f/4.5-5.6. IS STM -objektiivilla. ( 1/320 s, f/5, ISO 1500) © Diana Millos

 

 

Täyden kennokoon kamera, kuvatessa valovoimaisella objektiivilla, tuottaa tyypillisesti kapean terävyysalueen, jolloin pääkohde on helppo irrottaa taustasta. Kuva on otettu Canon EOS R6 -kameralla ja RF 85mm f/1.2L USM -objektiivilla. (1/500 s, f/1.8, ISO 1600) © Diana Millos

 

 

Mitä täysi kennokoko tarkoittaa?

Täysikokoisissa Canonin kennoissa aktiivinen pinta-ala on 36 x 24 mm, mikä on saman verran kuin perinteisessä 35mm:n filmin ruudussa.

 

Alunperin 35mm:n filmikoko on peräisin vuodelta 1889, jolloin se oli elokuvafilmin vakioleveys. Pian siitä tuli normi myös still-kuvaukseen, josta se siirtyi digimaailmaan kennokooksi täysikennoisiin kameroihin, kuten peilillisiin Canon EOS - järjestelmäkameroihin ja EOS R-järjestelmän peilittömiin kameroihin.

 

Molemmat kennokoot, sekä täysikennot että APS-C -kokoiset kennot tuottavat kuvia, joissa vakiokuvasuhde on 3:2. APS-C -kennoissa voi myös olla sama määrä megapikseleitä, kuin täyden koon kennoissa. Joka tapauksessa täysikokoinen kenno on fyysisesti noin 63% tai 1,6 kertaa suurempi, kuin APS-C -koon kenno.

 

APS-C -kennon "rajauskerroin" saa kohteen täyttämään suuremman osan kuvasta ja samalla kasvattaa objektiivin ulottuvuutta.  Tämä kuva, jossa näkyy Sevillan Iglesia de la Anuniaciòn -kirkko, otettiin täyden kennokoon Canon EOS RP -kameralla ja RF 70-200mm f/2.8 L IS USM -objektiivilla. (1/400 s, f/8, ISO 200)

 

Tämä kuva otettiin samasta paikasta käyttämällä samaa objektiivia, polttoväliä ja asetuksia, mutta APS-C -kameralla. Pienempi kenno tallentaa pienemmän osan näkymää ja vaikutelma on sama, kuin torniin zoomatessa. Kuva on otettu Canon EOS R10 -kameralla ja RF 70-200mm f/2.8 L IS USM-objektiivilla. (1/400 s, f/8, ISO 200)

 

Rajauskerroin

Tämä kahden eri kennotyypin fyysisen koon ero määrittelee, mitä kamera ikään kuin näkee. Kaikki objektiivit tuottavat pyöreän kuva, eli täyden kennokoon kameraan sopivan objektiivin on tuotettava riittävän suuri kuvaympyrä, jotta muodostuva kuva-ala peittää suorakulman muotoisen kuvakennon kulmat. Mikäli käytät samaa objektiivia APS-C -kennokoon kamerassa, pienempi kuvakenno käyttää pienemmän alueen muodostuvan kuvaympyrän keskeltä. Kuvaa siis rajataan täysikokoisen kennon kuvaan verrattuna.

 

Canonin kameroiden APS-C -kennot ovat 1,6 kertaa pienempiä, kuin Canonin täydet kennot, joten niin sanottu rajauskerroin on tällöin 1,6. Eli kun kuvaat 50mm:n vakio-objektiivilla käyttäen APS-C-kameraa, saat saman kuva-alan, kuin kuvaamalla 80mm:n objektiivilla ja täyden kennon kameralla (50x1,6=80). Vastaavasti käyttämällä täyden kennon kameraan tarkoitettua 100mm:n objektiivia APS-C -kamerassa, saat saman kuva-alan, kuin käyttämällä 160mm:n objektiivia täyden kennon kamerassa. Tästä johtuen rajauskertoimesta kuulee joskus käytettävän myös nimitystä "polttovälin kerroin", joka kertoo käyttämäsi objektiivin tehollisen polttovälin.

 

Tehollisen polttovälin saa selville käyttämällä maksutonta Canon Photo Companion -sovelluksen laskuria. Sitä voi käyttää, kun sinulla on APS-C-kennoisessa kamerassa RF-, EF-, RF-S-, EF-S-, tai EF-M -objektiivia.

 

Rajauskerroin pätee kaikkiin täyden kennon kameroihin tehtyihin objektiiveihin, joita käytetään APS-C-koon kamerassa, myös EF- ja RF-objektiiveja. EF-objektiiveja voi käyttää myös EOS R7- ja EOS R10 -kameroissa, minkä tahansa EF - EOS R-adapterin avulla.

 

 

APS-C -kennokoon edut täyteen kennokokoon verrattuna

Koska APS-C-kennot ovat pienempiä, saadaan pienempi kokoisia ja kevyempiä kameroita, jotka soveltuvat täydellisesti kaupunki- ja matkakuvaukseen. APS-C -kameraan tehtyjen objektiivien tuottama kuvaympyrä voi olla pienempi, jolloin myös objektiivi voi olla pienempi ja kevyempi, sekä myös edullisempi.

 

APS-C -kennon rajauskerroin saa pienemmän tai kauempana olevat kohteet näyttämään kuvassa suuremmilta. Tämä voi olla hyödyksi esimerkiksi luontokuvauksessa, toimintakuvauksessa, sekä urheilukuvauksessa. Kun käytät APS-C -kamerassa tehokasta, mutta edullista objektiivia kuten esimerkiksi Canon EF 70-300mm f/4-5.6 IS II USM -objektiivia, saat 112-480mm:n tehollisen zoomausalueen, joka vastaa jo superteleobjektiivia. Hinnaltaan vastaavalla RF 100-400mm f/5.6-8 IS USM -objektiivilla saadaan aikaan 160-640mm:n tehollinen polttoväli. Jotta saisit aikaan saman ulottuvuuden täyden kennon kameralla, tarvitsisit isomman, painavamman ja kalliimman objektiivin.

 

Periaatteessa saman tuloksen saisi aikaan myös rajaamalla täyden kennon kameralla otettuja kuvia, mutta tällöin megapikselien määrä vähenisi, jolloin kuvat olisivat pienempiä ja vähemmän teräviä suurennettaessa. 

 

 

Koska täysikokoisissa kuvakennoissa on suuremmat pikselialkiot, kuin saman megapikselimäärän APS-C -kennoissa, niitä suositaan, kun halutaan kuvata suurilla ISO-herkkyyksillä. Ne voivat siis kerätä suhteessa enemmän valoa ilman kohinaa. Tämä kuva otettuun hiilikaivoksessa kaivostyöläisten lamppujen valossa käyttämällä täyden kennokoon Canon EOS R-kameraa ja RF 50mm f/1.2L USM-objektiivia. (1/100 s, f/2.0, ISO 12800) © Daniel Etter

 

Suuresta ISO-herkkyydestä huolimatta kuvan kohina on hyvin hallinnassa 32,5 megapikselin EOS R7-kamerassa ja 24,2 megapikselin EOS R10-kamerassa. Molemmilla saa upeita, lähes rakeettomia kuvia erittäin heikossa valaistuksessa suurilla ISO-herkkyyksillä. Kuva on otettu Canon EOS R10-kameralla ja RF-S 18-45mm f/4.5-6.3 IS STM -objektiivilla. (1/40 s, f/8, ISO 25600)

 

Täyden kennokoon edut APS-C -kennokokoon verrattuna

Laajemman kuva-alansa ansiosta täyden kennon kamera sopii erittäin hyvin laajoihin maisemakuviin, sisätiloissa tapahtuvaan arkkitehtuurikuvaukseen ja tähtitaivaan kuvaamiseen, sekä vaikkapa luoviin tehosteisiin, kun haluat liioitella etualan ja taustan välistä perspektiiviä.

Yleensä täyden kennon kameroilla saa aikaan suurempaa aukkoa käyttäessä kapeamman terävyysalueen, kuin APS-C -kameroilla, eli osa kuvasta näkyy terävänä ja iso osa taustaa on sumea. Tämä sopii usein erinomaisesti asetelmien ja potrettien kuvaukseen, sekä muihin vastaaviin tilanteisiin, joissa haluat erottaa kuvan pääkohteen taustasta.

 

Yksi täysikokoisen kennon eduista liittyy suoraan sen suurempaan kokoon. Tilanteessa, jossa muissa ominaisuuksissa ei ole eroja, täysikokoisen kennon yksittäiset pikselialkiot, eli valovastaanottimet ovat fyysisesti suurempia, kuin saman megapikselimäärän APS-C-kennoilla. Siksi ne keräävät enemmän valoa ja tallentavat enemmän tietoa ilman kohinaa tai rakeisuutta, mistä on hyötyä erityisesti, kun kuvataan suurilla ISO-herkkyyksillä heikossa valaistuksessa. Tämä on huomattava etu etenkin sisätiloissa otettavissa muotokuvissa, hääkuvauksessa, kuvatessa käsivaralta hämärässä, öisissä kaupunkimaisemissa ja aina, kun valotusaika on pidettävä riittävän lyhyenä, jotta voidaan pysäyttää liike heikossa valaistuksessa.

 

 

 

Canon EOS R10 ja EOS R7 ovat erinomaisia matkakameroita, erityisesti pienikokoisilla ja kevyillä RF-S 18-45mm f/4.5-6.3 IS STM ja RF-S 18-150mm f/3.5-6.3 IS STM-zoom-objektiiveilla varustettuna.

 

APS-C -kenno vai täysikokoinen kenno?

Usein törmää käsitykseen, että täyden kennon kameroita pidetään "ammattimaisempina", kuin APS-C -kameroita ja ne ovat usein kookkaampia, joten ne sopivat paremmin käytettäväksi isojen teleobjektiivien kanssa. APS-C -kameran paremman ulottuvuuden ansiosta et kuitenkaan välttämättä tarvitse niin isoa teleobjektiivia. APS-C voi yhä edelleen olla paras vaihtoehto matkakuvaajille, sekä urheilu- ja luontokuvaajille, kun tarvitaan tehokkaan teleobjektiivin ulottuvuus ja vapaus liikkua kuvauksen aikana.

 

Täyden kennon kamerat sopivat hyvin laajojen maisemien kuvaamiseen, mutta toisaalta kapeamman terävyysalueen takia APS-C -kameralla voikin olla helpompi saada terävyyttä maisemakuvan koko kuva-alalle. Yleensä täyden kennon kamerat tuottavat kapeamman syväterävyysalueen ja sopivat siksi muotokuvaukseen saadessaan kohteen erottumaan kauniisti sumennetulta taustalta. Tähän vaikuttaa toki myös muut tekijät, kuten objektiivin valovoima. APS-C -kamerat EOS R10 ja EOS R7 sopivat hyvin myös muotokuviin, kun niihin yhdistetään esimerkiksi pienikokoinen Canon RF 50mm f1.8 STM -objektiivi, jonka polttoväli ja suuri f/1.8 valovoima ovat ihanteellisia muotokuvaukseen.

 

 

Vasemmalla olevassa RF 100-400mm f/5.6-8 IS USM-objektiivissa on 160-640mm:n tehollinen polttoväli EOS R10 - ja EOS R7-kameroissa. Jos käytät Canon Extender RF 1.4x - tai Extender RF 2x -polttovälinmuuttajaa EOS R- järjestelmän täyden kennokoon kamerassa tuomaan saman verran lisätehoa telekuvaukseen, menetät yhden tai kahden askeleen verran valotusta, jolloin pidempi valotusaika tekee tärähtelyn estämisestä vaikeampaa. RF-S 18-45mm f4.5.-6.3 IS STM -objektiivissa (keskellä) on 35mm:n filmiä vastaava 29-72 mm:n tehollinen polttoväli, ja RF-S 18-150mm f3.5-6.3 IS STM -objektiivissa (oikealla) tämä on 29-240 mm.

 

RF- vai RF-S -objektiivi

Kaikki Canon EOS R-sarjan järjestelmäkamerat ovat peilittömiä kameroita, joissa on sama edistyksellinen RF-kiinnitys, olivatpa ne täyden kennokoon tai APS-C-kennokoon kameroita. Jos valintasi on EOS R7 tai EOS R10, voit hyödyntää uuden sukupolven RF-objektiivien koko valikoimaa. Uraauurtavan tarkennustekniikan ja optisen laadun lisäksi RF-kiinnitys tuo objektiivin ja kameran välille merkittävästi paremman tiedonsiirtonopeuden ja kaistaleveyden, joiden avulla voit käyttää tekoälyä hyödyntävää automaattitarkennusta ja seurantaa uskomattoman nopeasti ja tarkasti, reaaliaikaista objektiivin optimointia ja monia muita paranneltuja toimintoja.

 

EOS R7- ja EOS R10 -kameroiden lisäksi EOS R-sarjaan saadaan uudet RF-S-objektiivit, jotka on suunniteltu erityisesti APS-C -kennolla varustettuihin EOS R-sarjan kameroihin. RF-S 18-45mm f/4.5-6.3 IS STM -vakiozoom on melko pienikokoinen sisään vetäytyvä malli, joka painaa vain 130g. RF-S 18-150mm f/3.5-6.3 IS STM tarjoaa vieläkin laajemman zoomausalueen ja painaa vain 310g, joten se on erittäin monipuolinen yleisobjektiivi jokapäiväiseen käyttöön ja matkakuvaukseen.

 

Pienikokoisia, kevyitä ja edullisia täyden kennon kameroihin käyviä suosittuja RF-objektiiveja on esimerkiksi Canon RF 16mm f/2.8 STM, jolla saa EOS R7 - tai EOS R10 -kameran kanssa hyvin laajan kuva-alan, joka vastaa 25,6 mm:n objektiivia täyden kennon rungossa. Canon RF 35mm f/-18 Macro IS STM on upea kiinteäpolttovälinen objektiivi, jossa on APS-C-kamerassa käytettynä 56mm:n tehollinen polttoväli, optinen kuvanvakain ja makro-kuvausta varten 0,5-kertainen suurennuskerroin. RF 50mm f/1.8 STM on erinomainen objektiivi muotokuvaukseen. Sen 80mm:n tehollinen polttoväli APS-C -kamerassa ja suuri f/1.8 valovoima tuottavat kapean syväterävyysalueen. Myös EF- ja EF-S -objektiivien laajaa valikoimaa voi hyödyntää EOS R7 - ja EOS R10 -kameroissa kuvan laadusta tai toiminnoista tinkimättä, kun käytät EF-EOS R -adapteria.

 

Teksti: Matthew Richards / Canon